Operation Smile

http://www.operationsmile.org/
https://www.facebook.com/operationsmile
For each new "Like" of Official Operation Smile in the month of April, our corporate Smile Ambassador Swimways will make a $2 donation to Operation Smile up to $50,000. Share this post with your friends to help create new smiles.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Halkio

http://en.wikipedia.org/wiki/Cleft_lip_and_palate

"Naapuri" - ja muut uutiset

Uzèsin lelumuseon keväinen nalletapahtuma on peruttu tänä vuonna. Siitä on tullut jo monivuotinen traditio ja menestys. Olen käynyt siellä muutaman kerran. He ovat ammatilaisia jo toisessa sukupolvessa. Lelumuseon lisäksi siinä on 1900-museo. Se on suuri Teknillinen museo, jossa on monenmoisia valtavia maatalouskoneita, vanhoja keräilyautoja, työkaluja jne. Investoitu on varmaan enemmän kuin miljoona, tai monta miljoonaa. Keräilijä on ainakin alkuun ollut mies, joten kokoelma on poikavoittoinen. Vaikka hänen tyttärensä jatkaa miehensä kanssa ja nykyään heillä on myös paljon tyttöjen leluja.

Tuo nalletapahtuman peruutus oli aika yllätysuutinen. He olivat mainostaneet paljon jo tapahtumaa uusin julistein. Tänään selvisi syy ainakin osoittain, kun sain Languedoc Sun-paikallisten Etelä-Ranskassa asuvien englantilaisten lehtijulkaisumainoksen sähköpostissa. Siinä oli Uzèsin museomainos, jossa kerrottiin museon avaamisesta uuteen kesäkauteen nyt huhtikuun 7-8 päivänä. Aukioloajat: huhtikuusta syyskyyhun joka päivä 10:00-17:00. Tiistaisin suljettu. Heinäkuusta elokuuhun 10:00-19:00 joka päivä.

Joten talvikautena se on kiinni. Restrukturoinnin takia heillä on ohjelma muutoksia. Se tarkoittaa turvanormien takia remonttia tai muuten uudelleen järjestelyä. Heillä on suuret julkiset tilat, joita on vuokrattavana, ravintola jne. monenlaista businesstä, aika paljon myös henkilökuntaa. Sellaisen yrityksen pyörittämiseen tarvitaan jo isot rahat, siihen ei pikku kukkaro riitä. Ja siksi myös vaaditaan paljon museokävijöitä.

Muuallakin on sitten näköjään ollut hiljaista talvella, kuten täällä pienessä nukkenallemuseossa. Lama näkyy. Myös aika poikkeukselliset sääolosuhteet, jotka ovat heitelleet laidasta laitaan.

Soitin heti ystävilleni ja kerroin kaikki uutiset. Ja tässä myös teille blogilukijoilleni, missä sitten lienettekin. Tilastojen mukaan Suomessa, kuten olettaakin. Toisaalta myös joitakin on Amerikassa, se on mielenkiintoista, jospa sieltä löytyisi sukututkimuksessa joskus kaukaisia sukulaisia! Ja Saksassa...

Kuulin puhelimessa, että meille oli vähän myös hyviä uutisia Anduzen turistitoimistosta. He ovat lisänneet nukkenallemuseon johonkin painettuun patikointi eli retkeilykarttaan yhdeksi pysähdyspaikaksi.

En aprillaa

Sireenit kukkivat jo täällä Etelä-Ranskassa. Viime päivinä on ollut kesäistä, noin 24°C - 25°C. Vaikka ensi viikolla viilenee.

Linkit

http://www.studio55.fi/lahipiirivoimavarana/artikkeli.shtml/1387520/tiesitko-taman-vaietun-asian-historiasta-suomessa-myytiin-lapsia-orjiksi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsity%C3%B6

http://www.unicef.fi/lapsityo

http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?groupId=f6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a&announcementid=c2408328-a037-4a7d-a96b-0069ed396700&refererUrl=%2Faihepakettiarkisto%2Fsatunnainen_aihepaketti

http://alasin.puranen.fi/lasten_pukeutum.html

http://www.swissinfo.ch/eng/specials/swiss-italian_migrations/the_land_of_emigranti/A_man_recalls_working_as_child_chimney_sweep.html?cid=6768524

http://andoverhistorical.org/omeka/exhibits/show/19thcchildren-sclothing/children-s-fashion/angelic-and-perfect

Pikkuasiat ovat tärkeitä - vai ovatko ne aina?

Alla olevia kuvia klikkaamalla niistä saa isommat. Ensimmäisessä näkyy maalaamaton lauta, joka on siinä tukipuuna pitämässä kylttiä pystyssä kiviporttia vasten. Se "loisti" siinä keskeneräisen näköisenä. Minua häiritsi se. Joten sekoitin mustaa ja harmaata maalia, joista sain tumman värin.Toisessa kuvassa se näkyy tummanharmaaksi maalattuna. Lautaa ei enää huomaa ainakaan niin paljoa. Kolmannessa kuvassa alimmaisena on kyltin takaosa. Siinä laudan yläosa pisti silmään haittaavasti eri värisenä kuin tausta. Sen maalasin ruskeaksi kuten kylttikin. Nyt olen tyytyväinen lopputulokseen.

Sébastien sitävastoin ei ajatellut tarpeelliseksi koko hommaa. Toisaalta hän on käytännöllinen ihminen, esteettiset seikat yksityiskohtineen ovat vähemmän tärkeitä. Minä taas en ole ollenkaan käytännöllinen, isosisko sanoi kerran. Se näkyy jokapäiväisessä elämässä. Ostan ennemmin nätin nukketalon kuin pyykkikoneen. Kaikkea ei voi saada, täytyy valita. Lisäksi talvella säästän lämmityskuluissa, jotta voin hankkia jotakin hienoa kokoelmaan.

Meidän ihmisten erilaisuus on vaan hyväksi.  Jos me olisimme kaikki samanlaisia, tylsä olisi tämä maailma. Ja monet työt jäisivät tekemättä, jos kaikilla olisi samat intressit.

Tarvitaan erilaisia näkökulmia. Joskus huomaa vasta toisia kuunnellessa, miten yllättävän eri tavalla voi maailman nähdä tai tuntea. Viimeksi kun oli museossa pariskunta, bretagnelainen madame sanoi, että metsä on hänestä pelottava, sinne ei hän yksin paljoa uskalla mennä. Meille suomalaislle metsä on lähes pyhä paikka. Runoilijan mukaan "Metsä kirkkoni olla saa..." Me sienestäjät ja marjastajat voimme viettää päiviä isossa metsässä, siellä on tunnelmallista ja rauhallista.

Samalla reisulla vein museomainoksia vielä parille isolle leirintäalueelle. Ensi viikolla alkavat pääsiäislomat ja ne kestävät koko kuukauden toukokuun alkuun asti täällä Ranskassa. Maa on jaettu kolmeen eri loma-aika alueeseen, jotta lomat olisivat vähän eri aikaan eri puolilla. Ei meillä Suomessa ollut koulussa kuin pääsiäisen päivät lomaa silloin kun minä olin koulussa 60-70-luvulla.

Dixou on pistänyt itsensä taas joka kuvaan.

Joutsenlampi baletti videolta

Le Lac des Cygnes en Chine Vidéo fidjie sélectionnée dans Arts & Talents

Pääsiäislomaa valmistellessa

Olin Anduzessa museomainos matkalla samalla kun tein ruokaostoksia Lidl-ja Aldikaupassa. Nykyään on valinnanvaraa, kun isoja supermarketteja on monia ja kilpailu laskee hintoja. Aika halvalla ruokaa saa, kun vertailee hintoja. Dixoun kanssa ostetaan joskus rocher-suklaata, kuten tänään, ja herkutellaan. Vaikka koiralle ei sitä saa paljoa antaa. Kesällä on jäätälön vuoro.

Täällä on ollut ihan kesäiset ilmat suomalaisittain ajatellen, koska on ollut 22°C ja enemmänkin. Ensi viikolla on kyllä viileämpää luvassa.

Nuo isot ruokakaupat ovat Anduzen takana. Se kortteli on täynnä leirintäalueita, hotelleja ja muita majoituspaikkoja, kuten myös ravintoloita. Lisäksi siellä on vanhainkoti. Kävin nuo kaikki läpi, ainakin ne paikat, jotka avaavat nyt pääsiäiseksi ja vein museomainoksia.

Minun piti mennä maalaamaan vielä museokyltin tukipuuosaa, koska se on puun värinen ja kiviportti on tummanharmaa. Erehdyin maalipurkistani ja otin liian vaalean harmaata mukaani, joten menen vielä toisen kerran sitä maalaamaan kiven väriseksi eli tumman harmaaksi. Lisäksi kyltin takaa näkyy tukipuuosa myös haittaavasti, joten sen maalaan myös samanväriseksi kuin kyltti takaa. Kyltin täytyy olla mahdollisimman luonnollisen näköinen ja hukkua hyvin ympäristöönsä.

Eilen laskin nukketalo investointejani. Ensimmäisen ostin vuonna 2004 Anduzen kirpparilta 90 eurolla. Se on 60-luvun pahvinen koulu oppilaineen, Jouets Weber, Sveitsissä valmistettu. Siitä alkoi miniatyyri innostukseni. Nyt minulla on 14 roomboxia kalusteineen ja 28 nukketaloa, joista osa on kalustettu. Lisäksi on erikseen nukketalokalusteita, huoneita. Laskin, mitä olen niihin suurin piirtein kuluttanut rahaa näiden kahdeksan vuoden aikana, sain summaksi 9000 euron paikkeilla. Jos ostaa lisärekvisiittaa, yksittäin nukkeja asukkaiksi, huonekaluja tai muuta, se tulee kalliiksi aikaa myöten. Toisaalta ei se raha siinä hukassa ole, antiikin arvo nousee. Ja nukketaloista on tullut tärkeä osa kokoelmaa. Nyt kun aletaan museota mainostaa Pont du Gardin alueella, täytyy korostaa tätä erikoisuuttamme, koska Uzèsin Lelumuseo on siinä lähellä ja siellä ei nukketaloja ole. Niin me saadaan ihmisiä tännepäin.

Muuten yksi hyvä uutinen. Ensi kuun 13.päivä museoon tulee noin 24 lapsiryhmä. Meidän kylämme lapsia. Sama Nathalie ohjaaja, joka oli pari vuotta sitten, tuo uuden ryhmän tänne. Kunnantalo on maksajana. Nathalie tykkäsi itse myös kokoelmasta, huomasin sen viime kerralla. Varsinkin nuo nukketalot ihmetyttivät heitä, koska sellaisia ei Ranskassa paljoa näe.

Museokyltti ennen ja jälkeen

Me oltiin sovittu Sébastienin kanssa, että klo 9 lauantaina mennään laittamaan museokyltti paikoilleen.

Minulla ei ollut mukana mitään, ei edes vasaraa, koska ajattelin, että ystäväni on aina hyvin varustettu. Mutta niin ei ollutkaan, ei hänelläkään näyttänyt olevan muuta kuin tonkit, rautalankaa, vanha laudan pätkä, jossa näkyi vielä naulatkin pystyssä. Sanoin, että ei siitä mitään tule ilman työkaluja, turha sinne on mennä. Kyltti on aika painava, mahdoton se on niin saada "paljain käsin". Mutta Sébastien piti päänsä, mennään nyt ainakin katsomaan paikan päälle, jossa me oltiin kyllä jo käyty ennenkin ongelman ratkaisemiseksi. No, olkoon menneeksi, totesin. Ajattelin jo, että "oma apu paras apu."

Otettiin ensin vanha kyltti pois ja "tuhattaituri" tutki hetken tilannetta niin kuin suuret asiantuntijat. Minä seurasin perässä oppipoikana. Mutta yllättävää kyllä, ratkaisu tuli siinä samassa. Pidin hiukan kiinni kyltistä, kun kaveri naulasi vanhoilla ruostuneilla nauloilla laudanpätkän kiinni uuteen kylttiin tukemaan sitä takaa. Niin tuli nekin käytettyä hyväksi. Siinä vieressä sattui olemaan ikivanha seiväs, otettiin se vielä kyltin taakse tueksi toiselle puolelle, kun se kiinnitettiin sitten entisen kiviportin reunaan. Se oli ennestään ympäröity rautalangalla, minkä sisälle me se lauta sujautettiin. Sébastien otti taskustaan pikkuriikkisen ruuvimeisselin ja pussin ruuveja, joilla sitten sai loppuhomman hoidettua.

Loppujen lopuksi kyltti tuli paikalleen kuin "taikaiskusta". Ei me tarvittu mitään hienoja moderneja työkaluja, vasaranakin kelpasi kivi tai tonkit. Kiitos tämän Nukkenallemuseon uskollisen ystävän, joka on ollut mukana meitä auttamassa ihan sen ensimmäisistä perustamispäivistä alkaen, toisin sanoen vuodesta 2000.

Kesä-heinäkuussa meillä on taas yhdistyksen vuosittainen yleiskokous. Sébastien voisi olla yhdistyksemme kunniajäsen, koska on vetänyt tukijoukkojamme. Hän on ottanut tämän sydämen asiakseen. Ei me oltaisi pitkälle päästy ilman tätä paikallista apua.

Uusi erikoispikajunayhteys Marseille-Frankfurt

http://lci.tf1.fr/filnews/economie/la-sncf-et-deutsche-bahn-lancent-une-liaison-directe-tgv-marseille-7087180.html

Un train partira chaque jour à 8h14 de Marseille pour arriver à Francfort à 15h58. Dans l'autre sens, un train quittera chaque jour Francfort à 14h pour arriver à Marseille à 21h46.

Joka päivä klo8:14 lähtee juna Frankfurtiin Marseillesta, saapuu klo 15:58 ja Frankfurtista juna Marseilleen klo 14:00-klo21:46.

Joskus voi yhdistää yhdensuuntaisen junamatkan Ryanairin lentoon.

Museomainosmatkalla

http://www.ot-pontdugard.com/

Oltiin tänään Remoulinsissä. Siellä on Pont du Gardin turistitoimisto. Täältä noin 50km matkaa. Sain uusia ideoita.

Olin varannut paljon museomainoksia mukaan, koska niitä piti jättää noihin alueemme suurimpiin turistikohteisiin. Ensinnäkin Pont du Gardin turistitoimisto, itse Pont du Gardiin on kallis parkkipaikka, joten sinne voi mennä myöhemmin. Sitten Musée du Bonbon eli Karkkimuseo, jossa on lähes 300 000 kävijää vuosittain, hiukan enemmän kuin Bambupuistossa. Ja lopuksi Uzèsin turistitoimisto, koska kaupunki on turistirikas ympäri vuoden.

Remoulinsin infossa sanottiin, että täytyy liittyä jäseneksi ja se maksaa 60-70 euron paikkeilla vuodessa. Hinnannousun tietää vasta ensi kuussa. Vaikka tämä maksaa, se kannattaa, koska samalla he lisäävät myoldbear-sivut nettissivuilleen, Pont du Gardin turistioppaaseen ja muutenkin tiedottavat museosta. Toisaalta kun alueella on yli miljoonan väentungos ympäri vuoden, he hukkuisivat noihin mainosesitteisiin ilman organisointia. Sekin tulee kalliiksi. Vaikka on paljon turistitoimistoja, jotka ottavat vastaan muitta mutkitta mainoksia ilman maksua. Mutta heillä ei ole sellaista valtavaa ihmistulvaa.

Nyt en ollut säästeliäs noiden mainosten kanssa kuten ennen olen ollut. Toisaalta nykyään niitä tehdään A4:sta kolme kappaletta, ennen vain kaksi. Kolmen malli on standardi, joka sopii joka paikkaan telineisiin. Joten siten niitä saa vähän halvemmalla. Viime vuonna tilattiin niitä A4 655kpl mustavalkoisina vihertävälle paperille ja ne maksoivat vuoden lopussa 47,01 euroa.

Nyt vuoden hiljaisena aikana on "siementen kylvöaika". Paljon vaan siemeniä joka paikkaan. Sitten myöhemmin voi odottaa "satoa korjattavaksi".

Viime kesänä naapurin emäntä sanoi, että ei ole enää hiljainen meidän pikku katumme, kun museossa käy ihmisiä harva se päivä. Mistä ihmeestä ne kaikki oikein tulevat, ihmetteli hän. - En minä ihmetellyt niin kauheasti, kun on paljon markkinoitu jo pitkän aikaa.