Nooan arkki Ranskassa ylimmäisenä ennen Suomen matkaan lähtöä. Toinen kuva otettu siskon kameralla eri valaistuksessa, toinen kännykällä, siksi väriero.
Vasemmalla laatikossa on sen sisällys erikseen. Arkki kesti hyvin tämän matkan. Piti tarkistaa, koska ennen paketoimista käsittelin sen toukkamyrkyllä pienten reikien takia.
Wendl antiikkihuutokauppa Saksassa myi samannäköistä arkkia, Erzgebirge, Heidelbach 1860-80, mutta huonokuntoisempaa. https://auktionen.auktionshauswendl.de/de/lot/lot-details/72448/sehr-alte-arche-noah-aus-dem-erzgebirge.
Mielenkiintoista kuulla kommentteja Suomessa tästä raamatullisesta aiheesta, josta Ranskassa kaikki lapset eivät tienneet.
Minulla on katolisesta Ranskasta kertovia "muistomerkkejä" kokoelmassa, kuten nunnakammio, nunnakoulu... niistä näkee käytännön esimerkkejä elokuvissa.
Olen vuodesta 1985, kun keräilyn aloin, käynyt monissa museoissa eri maissa. 1986 Lontoon Lapsuudenmuseossa näin ensimmäistä kertaa noita Nooan arkkeja, iki-ihastuttavia.
Vaikka olisi samantapainen keräilyaihe, monesta eri näkökulmasta voi sen nähdä. Joten kaikki museot ovat erilaisia.
Kerran yksi museokävijä, vanhempi mies, sanoi, ettei hän ole koskaan ollut tällaisessa kotimuseossa kuten minun oli. Huumorilla sen otin. Ranskan kielessä ei ole kotimuseo-sanaa olemassakaan kuten englannin kielessä 'homemuseum'. Meillä on yleensä aina puheensorina, kaikesta puhutaan museokävijöiden kanssa, se on hupia. Tylsää olisi vaan vastaanottaa ihmisiä puhumatta koskaan halaistua sanaa, tai vain sanottaisiin päivää ja näkemiin.
Valtion, kunnan museoissa on siihen nähden hiljaista, en viihtyisi siellä.
Kotimuseo on erilainen.
