25 museokävijää on ollut nyt tänä alkuvuonna. Mutta miten heitä saisi houkuteltua enemmän? Kun turistit taas lähtevät alueeltamme parin viikon sisällä, ei kukaan tule käymään.
Lehtiartikkeli, siinä yksi aika hyvä keino. Ihmisiä tulee vielä kauan sen jälkeen, jos ei välittömästi. Ja samalla se tekee tunnetuksi varsinkin paikallisväestön keskuudessa. Mutta mitä keksisi aiheeksi, sitä ajattelin. Nukketalokokoelman näyttely.
Nyt täytyy itse ottaa yhteyttä lehteen. Rohkea rokan syö, uhkarohkea koulun keiton, sanoi vanha kansa. Se palkitaan, kun tulee porukkaa museoon. Muuten täällä saa olla kuin majakan vartijana Dixoun kanssa. Se on tylsää.
Joten tuumasta toimeen. Soitin meidän kylän Midi Libren paikalliselle kylämme uutisankkurille. Madame oli ennen töissä kunnantalolla ja nyt hän on eläkkeellä. Hän lupasi tulla viikon loppupuolella ja soittaa ensin.
Olen huomannut, että isosiskokin työskennellessään 4H:lla ilmoittaa paikallislehteen tapahtumista, niin miksemme me Nukkenalleyhdistyksessä.
Saa nähdä, mitä tästä tulee...
klo:21:11
Kerroin naapurille uutisen. Hän sanoi, että tuo madame Barthélémy on loukannut jalkansa eikä pääse mihinkään liikkeelle jalka kipsissä. Äsken tuli puhelinsoitto. Naapuri oli oikeassa. Uutisankkuri soitti ja sanoi, ettei viitsinyt sitä heti minulle sanoa. Mutta ehdotti, että otan itse kuvat ja kerron nukketaloistani, hän tekee siitä sitten jutun. Myöhemmin kun jalka paranee, hän tulee katsomaan museoon. Tämä entinen kunnan sihteeri vaikutti nyt ihan ystävälliseltä ja positiiviselta. Ei hän sellainen aina ole ollut. Kauan kestää saada ihmisten luottamus.
