Eilen oli mukava 8 henkisen perheen yllätysvierailu museossa, siinä oli kolme eri sukupolvea. He olivat löytäneet museomainoksemme naapurikylän majoituspaikasta.
Muuten on ollut hiljaista. Toisaalta muut museot ovat nyt kokonaan kiinni lähistöllä. Heillä on talvitauko.
Nukkenallemuseo sai kehuja. Toulouse'sta ja Jura-vuoristosta kotoisin olevat ranskalaiset ihastelivat kokoelmaa ja kyselivät, mistä olen löytänyt. Salaisuus, sanoin taas kerran. 5 naista ja 3 miestä olivat tyytyväisiä. Kokonaisuus kiinnosti heitä, vaikka isommat tilat saisi olla, kuten monet muutkin kommentoivat.
Meillä oli mukava juttutuokio. Siinä se elämän suola on, kun on kontakteja ja ajatustenvaihtoa huumoria unohtamatta. Nykymaailma on kadottamassa tätä sosiaalista kanssakäymistä, kun monissa paikoissa ihmiset korvataan koneilla. Bensa-asemallakin Anduzessa he ovat vaihtaneet ihmisen paikalle automaatin. Puhelimeen vastaa usein automaatti. Näin maailmastamme on tulossa kylmä paikka. Inhimillisyys katoaa.
Muuten Hesarissa oli artikkeli koulujen historian opetuksesta. Se toi esille historian tärkeyden. Jos ei tiedetä mitään menneestä, meistä tulee naruista vedettäviä tahdottomia marionetteja. Keräilykin on silloin tärkeää, dokumentit aikaisemmista tapahtumista. Niin museosta tulee historian aarrekammio. Sitäpaitsi kulttuuri on jotakin, mikä yhdistää, vaikka tämän päivän maapallo olisi eripurainen ja sotaisa.