keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Päivä Brysselissä

http://museopaivakirja.blogspot.fr/2012/04/brysseliin.html

http://visitbrussels.be/bitc/front/home/display/lg/en/section/visiteur.do

http://www.museedujouet.eu/index.php/jouet/

Siinä yllä linkkejä Brysselistä.

Olin valmistellut matkaa etukäteen, siinä internetti on mainio. Mutta hyviä kokonaiskarttoja Brysselin keskustasta ja rautatieaseman ympäristöstä en saanut kuin vasta paikan päällä, kopioin ja linkitän ne alla pdf-muodossa. Niin osaa suunnistaa paremmin yli miljoona asukkaan kaupungissa. Sitten tervetuloa mukaani tutkimusmatkalle!

garedumidibruxelles.pdf
bruxellesplan.pdf

Heti kun saavuttiin lentokenttä bussilla Brysselin keskustaan Gare du Midi, suurimmalle rautatieasemalle, niitä siellä on useita, haettiin turistitoimisto rautatieaseman sisäpuolelta. Muuten tuo bussi saapuu ja lähtee Rue de France:lta. Se on hyvä varmistaa jo tulossa takaisin menoa varten. Rautatieaseman kartalta se löytyy.

Turistitoimistosta saa hyvän tietopaketin ja tietää mistä ovesta on parasta mennä ulos, mihin ilmansuuntaan, jotta löytää osoitteensa. Minulla oli tämä alla oleva Lelumuseon osoite: Rue de l'Association, numero 24. Ja muistaa täytyy suomalainen sanalasku: "Ei kysyvä tieltä eksy".

A.S.B.L. Musée du Jouet
Rue de l'Association, 24
1000 - Bruxelles
Belgique

Kaupungin karttaan olen piirtänyt keltaisella katujen nimet tuonne museoon asti. Turistitoimistossa sanottiin, että se on jalkaisin liian pitkä matka. Ei se meille ollut. Samalla kierreltiin Grand Place:lla ja Manneken Pis-patsaalla. Tulomatkalla tultiin suoremmin takaisin Rue des Ursulines kadulta poiketen rautatieasemalle. Siinä on lähellä maamerkkinä hyvä "pilvenpiirtäjä" tornitalo.

Grand-Place oli kuninkaallisen arvokas paikka, muutenkin monarkia näkyi kaupungin yleisilmeessä. Mutta Manneken Pis vastakohtana meitä ihmetytti. Pieni patsas pienellä paikalla on Brysselin symboleja. Sillä on omat tarinansa, miksi se on saanut kunnia-aseman...

http://fr.wikipedia.org/wiki/Manneken-Pis
http://fi.wikipedia.org/wiki/Manneken_Pis

http://fi.wikipedia.org/wiki/Brysselin_Grand-Place 
http://www.ilotsacre.be/images/virtualvisit/grand_place-grote_markt.htm

Belgian erikoisuutta pitsiä myytiin monissa pitsikaupoissa suurtorin Grand-Placen reunoilla. Teki vähän mieli pitsinnyplääjä nukkea, mutta se oli liian uusi. Sellaisen vanhana voin tilaisuuden tullen hankkia folkloristen nukkejeni seuraan. En ole koskaan ennen nähnyt, Belgian kirppareilta niitä kuulema saa.

Me oltiin suunniteltu käynti aamulla les Marolles kirpputorilla (la Place du Jeu de Balle), joka on siellä joka aamupäivä ei kovin kaukana tuolta Gare du Midi rautatieasemalta (kartalla se näkyy). Mutta aika meni äkkiä muutenkin, joten toisella kertaa. Kuulin viime lauantaina Sommièresin kirpparilla, jossa tapasin belgialaisia vanhan tavaran kauppiaita standeineen, että Belgiassa on antiikki halvempaa kuin Ranskassa.
http://plusmagazine.levif.be/fr/loisirs/hobbies/artikel/173/le-guide-des-plus-belles-brocantes

Sitten Lelumuseoon. Selostan tässä vain loppuosan tiestä, muuten voi katsoa keltaviitoitustani PDF kartasta ylhäältä. Rue royalea eli kuninkaan katua pitkin Place du Congrèsin (hyvä maamerkki) ohi muutaman sataa metriä löytyy poikkikatu rue de l'Association 24, jossa on museo.

Eteisessä jo ihastelin valtavaa Nooan arkkia, joka oli niinkuin iso nukketalo. Toisaalta niitä oli samantapaisia vanhanaikaisia "leikkimökki" taloja muuallakin museossa. Lapset voivat leikkiä, sitä varten on paljon leluja siellä täällä. Nooan arkkeja oli yksi vitriini täynnä ensimmäisessä kerroksessa.

Esillä on hyvin monia eri keräilijöiden mitä erilaisempia kokoelmia, vaikka alkuun olisi ollut vain yksi keräilijä. Tämä oli erilainen museo kuin Baselin Nukketalomuseo, jossa kaikki pitää olla täydellistä, se oli minun vaikutelmani. Täällä taas yleisvaikutelma oli leikin jäljiltä jääneet leikkikalut. Elämä näkyi monista koviakin kokeneista lasten "työkaluista", joilla he ahkeraan ovat touhunneet. Tarinamuseosta voisi puhua. Ja "isosta ullakosta", jonne on kätketty vanhat aarteet uusia sukupolvia varten. Toisaalta siellä oli leikkimaailman tunnelma, jossa ei aina ole kaikki ihan tiptop järjestyksessä, vaan pieni sekamelska ei negatiivisessa mielessä. Tilat ovat suuret ja ne on käytetty kattoa myöten, kuten kuvagalleriastani näkyy flickr.com sivuilla. Seinille on ripustettu tai hyllytetty vieri viereen keinuhevos-, auto-, linna-, yms. kokoelmia. Vaunuja eri vuosikymmeniltä on enemmän tai vähemmän hyvässä kunnossa vitriinien ylä-tai alapuolella.

Ilman vitriinia on esillä suuri osa vanhaa tavaraa. Miten ihmeessä he pölyongelman ratkaisevat? Johdossa on varmaan monia vanhoja herrasmiehiä, joiden ei voi odottaa kulkevan siellä pölyrätti kädessä, eikä aina löydy muitakaan innokkaita...Toisaalta on helppo arvostella, ei täälläkään nukkenallemuseossa täydellistä ole. Paremmin voisi tehdä. "Pölysotaa" käydään jatkuvasti. Saksan valtion ylläpitämissä museoissa en ole kyllä muistaakseni nähnyt pölyn häivää, yksityisissä kyllä. Se pölyjen pyyhkiminen on joskus vaikeaa, helposti rikkoo, jos on särkyviä esineitä. Siksi pitää yrittää hyvin suojata, ettei tarvitsisi liian usein koskea. Vaikka lasin sisällekin aikaa myöten kerääntyy tomua.

Vielä yksi asia. Brysseli on Euroopan keskus ja EU:n toimipaikka. Eurooppalaisuus ja kansainvälisyys tuli esiin myös tässä museossa, enemmän mitä olen nähnyt Ranskassa.

Katsomista oli paljon, museo on iso, monikerroksinen. Aika loppui vähän kesken ja piti jo kiirehtiä pois. Meillä oli hauska ja piristävä visiitti.

Olin iloisesti yllättynyt, en odottanut näin hienoa päivää. Säästä puheenollen, satoi ja paistoi vuorotellen, iltapäivää myöten selkeni. Toisaalta matkalla me oltiin, silloin on matkamieli. Ja hiukan ylellistä oli olla täällä Euroopan sydämessä vaikka päivän verran. Ajattelin, että sinne voisin mennä toisenkin kerran Ryanairilla lentäessäni ja nyt on tiekin tutumpi. Näkemistä riittää...