Syysloman tuulahdus

Nyt on Pyhäinpäivä viikonloppu.

Katselin viime vuoden syyslomaa, joka oli noin viikkoa myöhemmin kuin tänä vuonna. Meillä oli silloin vain 6 museokävijää. Se on vähän. Tänä vuonna täällä on ollut nyt lomien aikana 32 ihmistä! Yhdistys on tienannut syys-lokakuussa sen, mistä se jäi paitsi elokuussa viime vuoteen verrattuna. Joten ollaan tyytyväisiä.

Uusi lehtiartikkeli toi tänne monia paikallisia. Toisaalta myös museomainoslehtinen, museokyltit teillä ja internetti. Routard-matkailusivutkin mainittiin. Lisäksi toiset sanoivat tulleensa, koska olivat kuulleet puhuttavan tästä museosta.

Tänään päivällä tuli puhelinsoitto. Yksi pariskunta halusi varmistaa museon aukioloajan, lisäksi he halusivat tietää, jos minulla on Birge-merkkisiä nukkeja. Onneksi voin sanoa, että minulla on yksi sellainen. Odottelin klo 3:sta asti. Sitten klo 5:n maissa ovikello soi.

Madamen perhe oli ollut nukketehtailija 70-luvun loppuun asti. He valmistivat Birge-merkkisiä nukkeja. Rouva oli Birge-tyttönimeltään, nukketehtaan omistajaisän mukaan. Kun näytin nukkeani, hän kertoi perheyrityksen tarinan silmät melkein kyynelissä. Isä oli jo kuollut, mutta 98-vuotias äiti eli vielä.

Nukkenallemuseossa on ollut taas elämää pitkästä aikaa. Vanha tavara on jotenkin "kuollutta", unohdettua, kun se on yksinään. Mutta yhdessä näiden museoystävien kanssa ne saavat uutta eloa. Mitä kaikkea joku esine voikaan meille kertoa!

http://www.infopoupees.com/pages/Sujets.php?index=304&pi=3&sn=1#0